Oona on nopea tyttö oppimaan, äiskä ja iski sen sijaan...no sen takiahan me koulussa käydään. Koulukertoja on nyt nelisen kappaletta takana ja me ollaan nyt opittu aika paljon siitä, miten Oonan huomion saa pysymään meissä. Pari päivää sitten otimme viimein naksuttimenkin käyttöön, eihän me muuten ehditä millään palkitsemaan oikealla hetkellä. Istu-käskyä seuraa erittäin nopeassa tahdissa, istuminen, makuuasento ja vielä syvempi makuuasento. Sitten alkaa pieni närpytys kuulumaan kun ei nameja ala tippua. 
"Istunhan minä..."
Vielä ei ole suuria tappioita tullut huonekalujen tai muiden suhteen. Kuvassa näkyy pari pahvilaatikkoa, joita aina välillä kootaan Oonalle ja annetaan luvan kanssa pilputtaa. Nyt kun hampaat vaihtuvat, ei aina kiinnosta pahvin repiminen, mutta leluköydet on kelvannut paremmin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti